Delta Green – Pelinjohtajan lähdeaineisto
Johdanto
Suomen lainsäädäntö antaa viranomaisille laajoja mutta tarkasti rajattuja oikeuksia puuttua yksilön vapauteen, yksityisomaisuuteen, rakennusten käyttöön, maa-alueiden hallintaan, vainajien käsittelyyn ja salassa pidettäviin tietoihin. Näitä oikeuksia voidaan tietyissä tilanteissa käyttää ilman asianomaisen suostumusta.
Nova Polariksen suomalaisessa toimintaympäristössä nämä toimivaltuudet muodostavat salaisten operaatioiden institutionaalisen perustan.
Nova Polaris ei ole Suomessa virallinen viranomainen. Sen jäsenet toimivat salaisesti osana valtion organisaatioita, kuten poliisia, Suojelupoliisia, Puolustusvoimia, Rajavartiolaitosta, pelastusviranomaisia, terveydenhuoltoa ja valtionhallintoa. Kukin agentti käyttää niitä toimivaltuuksia, jotka hänen todellinen virka-asemansa mahdollistaa.
Organisaation sisäinen jäsenyys ei anna uusia oikeuksia. Se tarjoaa kuitenkin yhteyksiä, asiantuntemusta ja mahdollisuuden yhdistää eri viranomaisten toimivaltuuksia yhteisen operaation tueksi.
Suomalaisen Nova Polaris -operaation keskeinen ristiriita syntyy siitä, että laillisesti käynnistetyn viranomaistoimenpiteen todellinen merkitys saattaa olla vain pienen salaisen ryhmän tiedossa.
Esimerkiksi poliisi voi tutkia epäselvää kuolemaa, pelastuslaitos eristää vaarallisen rakennuksen ja oikeuslääkäri tutkia poikkeuksellista vainajaa. Kaikki voivat toimia lainmukaisesti, vaikka kukaan heistä ei tunne tapahtumien yliluonnollista taustaa.
Tässä luvussa käsitellään normaaliolojen toimivaltuuksia. Poikkeusolojen erityisvaltuudet kuuluvat erilliseen tarkasteluun.
Poliisin, Suojelupoliisin ja sotilaspoliisin toimivaltuudet
Suomessa poliisin, Suojelupoliisin (Supo) ja sotilaspoliisin toimivaltuudet eroavat tehtävien ja toimialojen perusteella.
- Poliisilla on laajimmat yleiset toimivaltuudet siviiliyhteiskunnassa: se voi tutkia rikoksia, ottaa henkilöitä kiinni, suorittaa etsintöjä ja käyttää pakkokeinoja lain edellytyksin.
- Suojelupoliisi keskittyy kansallista turvallisuutta uhkaavien ilmiöiden tiedusteluun ja salaiseen tiedonhankintaan, eikä sen tehtäviin kuulu tavallinen rikosten esitutkinta.
- Sotilaspoliisi vastaa ensisijaisesti Puolustusvoimien kohteiden, henkilöstön ja toiminnan turvallisuudesta. Sen toimivaltuudet ovat tehtäväsidonnaisia eivätkä vastaa poliisin yleisiä toimivaltuuksia siviiliyhteiskunnassa. Sotilaspoliisitoiminta on lisäksi erotettava Puolustusvoimien sotilasrikostutkinnasta ja sotilastiedustelusta.
1. Ihmisiin kohdistuvat pakkotoimenpiteet
Suomen viranomaiset voivat laissa säädetyissä tilanteissa rajoittaa henkilön liikkumisvapautta, ottaa hänet kiinni, tarkastaa hänen omaisuuttaan tai määrätä hänet tahdosta riippumattomaan hoitoon tai eristykseen.
Rikosepäily ei ole kaikkien näiden toimien edellytys. Myös välitön vaara, vakava mielenterveyden häiriö tai tartuntataudin leviämisen uhka voivat muodostaa itsenäisen perusteen.
| Toimenpide | Toimivaltainen viranomainen | Keskeinen laki |
|---|---|---|
| Henkilöllisyyden selvittäminen | Poliisi; erikseen säädetyissä tehtävissä Tulli ja Rajavartiolaitos | Poliisilaki 2:1 |
| Henkilön kiinniottaminen | Poliisi; tehtäväkohtaisesti Tulli ja Rajavartiolaitos | Poliisilaki 2 luku, pakkokeinolaki 2 luku |
| Rikoksesta epäillyn pidättäminen | Pidättämiseen oikeutettu virkamies | Pakkokeinolaki 2 luku |
| Tutkintavankeuteen määrääminen | Tuomioistuin | Pakkokeinolaki 2 luku |
| Henkilöntarkastus | Toimivaltainen esitutkintaviranomainen | Pakkokeinolaki 8 luku |
| Tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito | Toimivaltainen psykiatrisesta hoidosta vastaava ylilääkäri tai laissa tarkoitettu sijainen | Mielenterveyslaki 8–11 § |
| Tartuntatautikaranteeni | Toimivaltainen tartuntataudeista vastaava lääkäri | Tartuntatautilaki 60 § |
| Tartuntatautieristys | Toimivaltainen tartuntataudeista vastaava lääkäri | Tartuntatautilaki 63 § |
| Evakuointi | Pelastusviranomainen | Pelastuslaki 36 § |
| Vaaralliselta alueelta poistaminen | Poliisi tai pelastusviranomainen | Poliisilaki 2:8, pelastuslaki |
2. Rakennuksiin kohdistuvat pakkotoimenpiteet
Rakennuksiin kohdistuvat toimivaltuudet mahdollistavat sisäänpääsyn, etsinnän, tyhjentämisen, käytön rajoittamisen ja tietyissä vaaratilanteissa rakenteiden rikkomisen.
| Toimenpide | Toimivaltainen viranomainen | Keskeinen laki |
|---|---|---|
| Sisäänpääsy asuntoon välittömän vaaran torjumiseksi | Poliisi | Poliisilaki 2:6 |
| Yleinen kotietsintä | Pidättämiseen oikeutettu virkamies; kiiretilanteessa poliisimies | Pakkokeinolaki 8 luku |
| Erityinen kotietsintä | Lähtökohtaisesti tuomioistuin | Pakkokeinolaki 8 luku |
| Rakennuksen tyhjentäminen pelastustilanteessa | Pelastusviranomainen | Pelastuslaki 36 § |
| Rakennuksen tilapäinen käyttöönotto | Pelastusviranomainen | Pelastuslaki 36 § |
| Rakenteiden rikkominen vaaran torjumiseksi | Pelastusviranomainen | Pelastuslaki 36 § |
| Rakennuksen käytön kieltäminen turvallisuussyistä | Kunnan rakennusvalvontaviranomainen | Rakentamislaki |
| Asunnon tarkastaminen terveyshaitan selvittämiseksi | Kunnan terveydensuojeluviranomainen | Terveydensuojelulaki |
Pelastuslain 36 § on huomattavan voimakas säännös. Todellisessa pelastustilanteessa pelastusviranomainen voi ryhtyä välttämättömiin toimiin, jotka normaalisti edellyttäisivät omistajan suostumusta.
3. Maa-alueisiin kohdistuvat pakkotoimenpiteet
Maa-alueita voidaan eristää, ottaa tilapäiseen käyttöön tai lunastaa pysyvästi valtiolle.
Kiinteistön omistajan suostumus ei ole kaikissa tilanteissa välttämätön.
| Toimenpide | Toimivaltainen viranomainen | Keskeinen laki |
|---|---|---|
| Alueen eristäminen | Poliisi | Poliisilaki 2:8 |
| Alueen käyttöönotto pelastustoiminnassa | Pelastusviranomainen | Pelastuslaki 36 § |
| Puolustusvoimien alueiden liikkumisrajoitukset | Puolustusvoimien toimivaltainen viranomainen | Laki puolustusvoimista 15 § |
| Tavallinen kiinteistön pakkolunastus | Lunastusluvan myöntävä viranomainen, yleensä valtioneuvosto | Lunastuslaki 603/1977 |
| Kansallisen turvallisuuden perusteella tehtävä lunastus | Asianomaisesta turvallisuusedusta vastaava ministeriö | Laki 468/2019 |
| Lunastuksen valmisteluun liittyvä käytön rajoittaminen | Toimivaltainen ministeriö | Laki 468/2019 |
| Pilaantuneen maaperän puhdistamiseen velvoittaminen | Toimivaltainen ympäristöviranomainen | Ympäristönsuojelulaki |
Kansallisen turvallisuuden perusteella tapahtuva lunastus
Laki 468/2019 mahdollistaa kiinteän omaisuuden lunastamisen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Lunastus voi liittyä esimerkiksi maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen, huoltovarmuuteen tai kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen.
Omistajan ei tarvitse olla syyllistynyt rikokseen tai aiheuttaa henkilökohtaisesti turvallisuusuhkaa. Ratkaisevaa on laissa tarkoitettu lunastustarve.
Lunastuksesta on maksettava täysi korvaus, ja toimenpiteen on täytettävä laissa säädetyt edellytykset.
4. Ruumiisiin ja kuolemansyyn selvittämiseen kohdistuvat toimivaltuudet
Suomen lainsäädäntö mahdollistaa kuolemansyyn oikeuslääketieteellisen selvittämisen ilman omaisten suostumusta.
Poliisin on käynnistettävä kuolemansyyn selvittäminen laissa tarkoitetuissa tilanteissa, esimerkiksi kuoleman ollessa epäselvä, odottamaton tai mahdollisesti rikokseen liittyvä.
| Toimenpide | Toimivaltainen viranomainen | Keskeinen laki |
|---|---|---|
| Epäselvän kuoleman tutkinta | Poliisi | Laki kuolemansyyn selvittämisestä 7 § |
| Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen määrääminen | Laissa tarkoitettu poliisiviranomainen, syyttäjä, tuomioistuin tai THL | Sama laki 9–10 § |
| Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen suorittaminen | Oikeuslääkäri tai muu siihen oikeutettu lääkäri | Kuolemansyyn selvittämistä koskevat säädökset |
| Ruumiin kuljettamisen järjestäminen tutkimuksiin | Poliisi | Kuolemansyyn selvittämistä koskevat säädökset |
| Kudos- ja muiden tutkimusnäytteiden ottaminen | Ruumiinavauksen suorittava lääkäri | Kuolemansyyn selvittämistä koskevat säädökset |
| Kuolemansyytietojen käsittely ja luovuttaminen | Tietoja hallussaan pitävä toimivaltainen viranomainen | Laki kuolemansyyn selvittämisestä |
5. Asiakirjat, tietokoneet ja salassa pidettävä tieto
Suomen viranomaiset voivat tietyissä tilanteissa takavarikoida asiakirjoja, tutkia digitaalisia laitteita ja hankkia salassa pidettäviä tietoja.
Toimivaltuudet ovat kuitenkin sidottuja viranomaisen tehtäviin ja yksittäisten tiedonhankintakeinojen lakisääteisiin edellytyksiin.
| Toimenpide | Toimivaltainen viranomainen | Keskeinen laki |
|---|---|---|
| Asiakirjan takavarikointi | Pidättämiseen oikeutettu virkamies tai tuomioistuin | Pakkokeinolaki 7 luku |
| Esineen kiireellinen haltuunotto | Poliisimies laissa säädetyin edellytyksin | Pakkokeinolaki 7 luku |
| Tietokoneen laite-etsintä | Toimivaltainen esitutkintaviranomainen | Pakkokeinolaki 8 luku |
| Telekuuntelu rikostutkinnassa | Lähtökohtaisesti tuomioistuin päättää hakemuksesta | Pakkokeinolaki 10 luku |
| Salainen tiedonhankinta | Poliisi, Suojelupoliisi ja muut erikseen toimivaltaiset viranomaiset | Poliisilaki 5 luku ja erityislait |
| Viranomaisasiakirjan salassapito | Asiakirjaa hallussaan pitävä viranomainen | Julkisuuslaki 24 § |
| Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen | Tietoja hallussaan pitävä viranomainen, jos laissa on luovutusperuste | Julkisuuslaki 29 § ja erityislait |
| Viranomaisasiakirjojen säilyttäminen | Asiakirjoista vastaava viranomainen | Tiedonhallinta- ja arkistolainsäädäntö |
Asiakirjojen salassapito
Julkisuuslain 24 § sisältää useita salassapitoperusteita, jotka liittyvät muun muassa kansalliseen turvallisuuteen, maanpuolustukseen, tiedusteluun, rikostutkintaan ja yksityiselämän suojaan.
Salassapito ei kuitenkaan anna viranomaiselle oikeutta väärentää, hävittää tai piilottaa asiakirjoja lainvastaisesti.
Nova Polaris -agenttien mahdolliset virka-asemat
Suomalaisen Nova Polaris -solun toimintakyky riippuu olennaisesti sen jäsenten virka-asemista.
| Virka-asema | Keskeiset mahdollisuudet | Rajoitukset |
|---|---|---|
| Rikoskomisario | Rikostutkinnan johtaminen, tietyistä pakkokeinoista päättäminen | Ei yleistä oikeutta toimia ilman rikos- tai muuta laillista perustetta |
| Poliisimies | Kiinniotto, vaaratilanteisiin puuttuminen, etsintöjen toteuttaminen | Moniin pakkokeinoihin tarvitaan erillinen päätös |
| Suojelupoliisin tiedusteluvirkamies | Kansalliseen turvallisuuteen liittyvä tiedonhankinta | Ei yleisiä rikostutkintavaltuuksia |
| Rajavartiolaitoksen virkamies | Rajaturvallisuus, tietyt poliisiluonteiset tehtävät | Toimivalta sidottu lakisääteisiin tehtäviin |
| Tullin virkamies | Tullirikosten tutkinta ja tavaravalvonta | Ei yleistä poliisitoimivaltaa |
| Puolustusvoimien upseeri | Sotilaalliset tehtävät, puolustusalueisiin liittyvät toimet | Ei yleisiä siviilipoliisin valtuuksia |
| THL oikeuslääkäri | Oikeuslääketieteelliset tutkimukset ja ruumiinavaukset | Ei oikeutta määrätä rikostutkinnan pakkokeinoista |
| Tartuntataudeista vastaava lääkäri | Karanteeni- ja eristämispäätökset | Edellyttää tartuntatautilain mukaista perustetta |
| Pelastusviranomainen | Evakuointi, vaaran torjunta, omaisuuden tilapäinen käyttö | Toimivaltuudet sidottu pelastustoiminnan tarpeisiin |
| Ministeriön virkamies | Turvallisuushankkeiden valmistelu ja hallinnollinen koordinointi | Päätösvalta riippuu virasta ja toimivallan delegoinnista |
| Rakennusvalvonnan viranhaltija | Rakennusten turvallisuuden valvonta | Ei poliisin etsintä- tai tiedusteluvaltuuksia |
Yksittäinen virka-asema ei automaattisesti anna kaikkia taulukossa mainittuja oikeuksia. Ratkaisevaa on virkamiehen täsmällinen tehtävä, asema ja sovellettava toimivaltasäännös.
Viranomaisten yhteistyö ja salainen organisaatio
Suomalaisessa viranomaisjärjestelmässä eri organisaatioiden toimivaltuudet eivät yhdisty automaattisesti.
Poliisi ei voi määrätä lääkäriä käyttämään terveydenhuollon pakkotoimivaltuuksia ilman niiden omia perusteita. Oikeuslääkäri ei voi määrätä kotietsintää, eikä Puolustusvoimien upseeri voi tavallisesti ottaa yksityistä rakennusta hallintaansa pelkällä sotilaallisella käskyllä.
Viranomaiset voivat kuitenkin toimia yhteistyössä, vaihtaa tietoja lain sallimissa rajoissa ja antaa toisilleen virka-apua.
Nova Polariksen näkökulmasta tällainen järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden muodostaa eri hallinnonaloille sijoittuneista jäsenistä koostuva solu.
Esimerkiksi neljän hengen ryhmä voisi koostua rikoskomisariosta, Suojelupoliisin tiedusteluvirkamiehestä, THL oikeuslääkäristä ja pelastusviranomaisesta.
Yhdessä heillä olisi laaja asiantuntemus ja pääsy erilaisiin virallisiin menettelyihin. Heidän olisi silti noudatettava kunkin toimenpiteen itsenäisiä oikeudellisia edellytyksiä.
Laillisuuden ja salaisuuden ristiriita
Nova Polariksen suomalaisessa toimintaympäristössä salassapito ja laillinen toimivalta ovat kaksi eri asiaa.
Viranomainen voi käsitellä salassa pidettäviä asiakirjoja, mutta se ei anna oikeutta suorittaa perusteettomia kotietsintöjä. Poliisi voi eristää vaarallisen alueen, mutta eristämistä ei voi jatkaa määräämättömästi ilman laillista perustetta. Lääkäri voi määrätä henkilön tahdosta riippumattomaan hoitoon, mutta ei siksi, että tämän kertomus olisi salaiselle organisaatiolle epämieluisa.
Nova Polariksen viranpomaisjäsenet joutuvat näin jatkuvasti arvioimaan kahta toisistaan poikkeavaa velvollisuutta: virkavelvollisuuttaan Suomen valtiolle ja salaista sitoutumistaan ihmiskunnan suojelemiseen yliluonnollisilta uhilta.
Kampanjan kannalta merkittävin jännite syntyy tilanteessa, jossa agentti kykenee estämään vaaran vain rikkomalla lakia, jota hän on virassaan sitoutunut noudattamaan.
Esimerkki: suomalaisen Nova Polaris -operaation viranomaisketju
- Löytö Metsästä löytyy tuntematon ruumis. Poliisi aloittaa kuolemansyyn selvittämisen. Nova Polariksen poliisijäsen saa tiedon tapahtumasta virkatehtävänsä kautta.
- Alueen eristäminen Paikalta löytyy lisää vainajia ja vaarallisia olosuhteita. Poliisi eristää alueen ja pelastusviranomaiset arvioivat vaaran torjuntaa.
- Oikeuslääketieteellinen tutkimus Ruumiit siirretään tutkittaviksi. Nova Polariksen oikeuslääkäri havaitsee löydöksiä, jotka viittaavat aikaisempaan operaatioon.
- Turvallisuusarvio Suojelupoliisin tiedusteluvirkamies selvittää, liittyykö tapahtumaan kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellinen uhka.
- Hallinnolliset toimenpiteet Jos alueen pitkäaikainen hallinta on kansallisen turvallisuuden vuoksi perusteltua, toimivaltainen ministeriö voi käynnistää lunastusmenettelyn.
- Salaisen operaation ongelma Viralliset tutkimukset tuottavat asiakirjoja, todistajia ja valituskelpoisia päätöksiä. Nova Polariksen agentit joutuvat ratkaisemaan, kuinka säilyttää salaisuus loukkaamatta virkavelvollisuuksiaan — tai mitä seuraa, kun30lo he päättävät rikkoa niitä.
Pelinjohtajan käyttöohje
Suomalaisten Nova Polaris -hahmojen kohdalla kannattaa määrittää kolme erillistä ominaisuutta: virallinen virka-asema, siihen kuuluvat todelliset toimivaltuudet ja salaisen organisaation tarjoamat epäviralliset yhteydet.
Näiden välinen ero määrää, mitä hahmo voi tehdä itse, mihin hän tarvitsee toisen viranomaisen päätöksen ja missä vaiheessa toiminta muuttuu lainvastaiseksi.
Tämä tekee suomalaisesta Nova Polariksen toimintaympäristöstä erityislaatuisen. Operaatioita eivät hallitse vain aseet, peitehenkilöllisyydet ja tiedustelutiedot, vaan myös hallinnolliset päätökset, virkavastuu, salassapitovelvollisuudet ja viranomaisten keskinäiset toimivaltarajat.
Poikkeusolojen erityisvaltuudet ja Nova Polariksen toiminta kansallisessa kriisissä
Johdanto
Suomen lainsäädäntö mahdollistaa viranomaisten toimivaltuuksien huomattavan laajentamisen tilanteissa, joissa yhteiskunnan turvallisuus, väestön toimeentulo tai valtion itsenäisyys on vakavasti uhattuna. Tällaisia tilanteita varten on säädetty valmiuslaki (1552/2011) ja puolustustilalaki (1083/1991).
Normaalioloissa viranomaiset toimivat tarkasti rajattujen tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa puitteissa. Poikkeusoloissa voidaan ottaa käyttöön erityisvaltuuksia, joiden avulla valtio voi esimerkiksi rajoittaa liikkumista, määrätä ihmisiä työtehtäviin, ottaa yksityistä omaisuutta käyttöön, säännöstellä välttämättömiä hyödykkeitä ja ohjata yhteiskunnan kriittisiä järjestelmiä.
Nova Polariksen näkökulmasta poikkeusolot muodostavat kaksijakoisen tilanteen. Toisaalta valtion laajentuneet toimivaltuudet mahdollistavat sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen olisi normaalioloissa mahdotonta. Toisaalta poikkeusolojen johtamisjärjestelmät, viranomaisten lisääntynyt yhteistyö ja yhteiskunnan poikkeuksellinen valvonta voivat vaikeuttaa salaisen organisaation toimintaa.
Nova Polaris ei ole itsenäinen viranomainen eikä sen jäsenyys anna oikeutta käyttää poikkeusolojen erityisvaltuuksia. Organisaation jäsenet voivat kuitenkin osallistua niiden toimeenpanoon omissa virkatehtävissään.
Poikkeusolojen toteaminen
Valmiuslain 3 § määrittelee tilanteet, joita voidaan pitää poikkeusoloina. Niihin kuuluvat muun muassa aseellinen hyökkäys tai sen vakava uhka, yhteiskunnan toiminnan perusteita vakavasti uhkaava kriisi, erityisen vakava suuronnettomuus ja vaikutuksiltaan vastaava laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.
Lainsäädäntö kattaa myös tiettyjä muita vakavia turvallisuustilanteita, kuten erityisen vakavan rajaturvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvan uhkan.
Poikkeusolojen olemassaolo ei itsessään tarkoita, että kaikki valmiuslain toimivaltuudet tulisivat käyttöön.
Valtioneuvosto toteaa poikkeusolot yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Erityistoimivaltuuksien käyttöönotosta säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi.
Tavallinen käyttöönottoasetus voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kiireellisessä tilanteessa toimivaltuuksia voidaan ottaa käyttöön välittömästi enintään kolmeksi kuukaudeksi annetulla asetuksella, joka on niin ikään saatettava eduskunnan käsiteltäväksi.
Toimivaltuuksien käyttö edellyttää välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta. Niitä voidaan käyttää vain siinä laajuudessa kuin kriisin hallinta vaatii.
1. Ihmisiin kohdistuvat erityistoimivaltuudet
Poikkeusoloissa valtio voi määrätä ihmisiä tehtäviin ja rajoittaa heidän liikkumistaan laajemmin kuin normaalioloissa.
| Toimenpide | Toimivaltainen viranomainen | Oikeudellinen peruste |
|---|---|---|
| Liikkumisen ja oleskelun rajoittaminen väestön suojaamiseksi | Valtioneuvosto asetuksella | Valmiuslaki 118 § |
| Sotilaallisiin syihin perustuva liikkumisrajoitus | Puolustusministeriö asetuksella | Valmiuslaki 115 § |
| Väestön siirtäminen toiselle alueelle | Valtioneuvosto; sisäministeriö vastaa yleisjohdosta | Valmiuslaki 121 § |
| Yleinen työvelvollisuus laissa tarkoitetuissa tilanteissa | Toimivaltainen työvoimaviranomainen | Valmiuslaki 14 luku |
| Terveydenhuollon työvelvollisuus | Toimivaltainen työvoimaviranomainen | Valmiuslaki 95 § |
| Väestönsuojelutehtäviin määrääminen | Toimivaltainen pelastusviranomainen | Valmiuslaki 116 § |
| Valtion virkamiehen siirtäminen toiseen tehtävään | Toimivaltainen ministeriö; hallinnonalojen välillä valtiovarainministeriö | Valmiuslaki 104 § |
Työvelvollisuus ei ole yleinen oikeus määrätä ketä tahansa tekemään mitä tahansa työtä. Velvollisuuden soveltaminen riippuu poikkeusolojen laadusta, henkilön iästä, tehtävästä ja muista laissa säädetyistä edellytyksistä.
2. Rakennusten ja maa-alueiden käyttöönotto
Poikkeusoloissa viranomaiset voivat määrätä yksityistä omaisuutta yhteiskunnan välttämättömään käyttöön.
Toimivaltuudet eivät kuitenkaan merkitse automaattista omistusoikeuden siirtymistä valtiolle. Usein kysymys on tilapäisestä hallinnasta, käyttöoikeudesta tai luovutusvelvollisuudesta.
| Toimenpide | Toimivaltainen viranomainen | Oikeudellinen peruste |
|---|---|---|
| Maa-alueen ja rakennusten ottaminen väestönsuojelukäyttöön | Pelastusviranomainen | Valmiuslaki 119 § |
| Tilapäisten väestönsuojien järjestämisvelvollisuus | Pelastusviranomainen | Valmiuslaki 119 § |
| Tilojen osoittaminen siirretyn väestön majoitukseen | Kunta | Valmiuslaki 122 § |
| Rakentamisen aloitus- ja jatkamisrajoitukset | Valmiuslaissa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen | Valmiuslaki 46–47 § |
| Puolustuksen vaatima omaisuuden käyttö puolustustilassa | Sotilasviranomaiset ja puolustukseen käytettävät joukot laissa säädetyissä tilanteissa | Puolustustilalaki 23–24 § |
Valmiuslain 119 § mukaiset kiinteistöjen luovutusvelvollisuudet liittyvät erityisesti aseellisen hyökkäyksen tai sen vakavan uhan muodostamiin poikkeusoloihin.
3. Ajoneuvojen, laitteiden ja muiden resurssien käyttö
Valmiuslaki mahdollistaa poikkeusoloissa yhteiskunnan välttämättömien resurssien ohjaamisen.
Säännökset voivat koskea esimerkiksi polttoaineita, kuljetuspalveluja, tietoliikennettä, pelastuskalustoa ja muita kriittisiä hyödykkeitä.
| Toimenpide | Toimivaltainen viranomainen | Oikeudellinen peruste |
|---|---|---|
| Pelastuskaluston luovuttamiseen velvoittaminen | Pelastusviranomainen | Valmiuslaki 117 § |
| Polttonesteiden säännöstely | Valtioneuvosto ja toimivaltaiset toimeenpanoviranomaiset | Valmiuslaki 30 § ja sitä seuraavat säännökset |
| Tiettyjen viestintäjärjestelmien käyttöoikeuden luovuttamiseen velvoittaminen | Liikenne- ja viestintäministeriö | Valmiuslaki 63 § |
| Rakennustuotteiden saatavuuden säännöstely | Valtioneuvosto ja toimivaltaiset lupaviranomaiset | Valmiuslaki 48 § |
| Erityisten kuljetusten määrääminen rajaturvallisuuskriisissä | Liikenne- ja viestintäministeriö | Valmiuslaki 122 a § |
Toimivaltuuksien soveltaminen riippuu kriisityypistä. Kaikkia omaisuuden luovutusvelvollisuuksia ei voida käyttää esimerkiksi pelkän suuronnettomuuden perusteella.
4. Asiakirjat, tietojärjestelmät ja viestintä
Poikkeusoloissa valtion mahdollisuudet ohjata tietoliikennettä ja tietojärjestelmiä laajenevat.
Valmiuslain 105 § antaa valtiovarainministeriölle erityisiä valtuuksia määrätä valtion tietohallinnon, tiedonkäsittelyn, sähköisten palveluiden, tietoliikenteen ja tietoturvallisuuden järjestämisestä.
Lisäksi viestintäpalveluiden toimivuuden turvaamiseksi voidaan käyttää muita valmiuslain erityistoimivaltuuksia.
| Toimenpide | Toimivaltainen viranomainen | Oikeudellinen peruste |
|---|---|---|
| Valtion tietohallinnon poikkeuksellinen ohjaaminen | Valtiovarainministeriö | Valmiuslaki 105 § |
| Kriittisten viestintäjärjestelmien käyttöoikeuksien järjestäminen | Liikenne- ja viestintäministeriö | Valmiuslaki 63 § |
| Valtion virastojen ja henkilöstön siirtäminen | Valtioneuvosto tai toimivaltainen ministeriö | Valmiuslaki 104 § |
| Salassa pidettävien turvallisuustietojen käsittely | Toimivaltaiset viranomaiset | Julkisuuslaki ja erityislainsäädäntö |
Poikkeusolot eivät sellaisenaan poista asiakirjojen säilytysvelvollisuuksia tai anna yleistä oikeutta tarkastella yksityisten henkilöiden viestejä.
5. Puolustustila – valtion poikkeuksellisen laajat turvallisuusvaltuudet
Puolustustila on erotettava valmiuslain mukaisista poikkeusoloista.
Puolustustilalain 1083/1991 mukaan puolustustila voidaan saattaa voimaan Suomeen kohdistuvan sodan aikana tai siihen rinnastettavissa vakavissa, valtiojärjestyksen kumoamiseen tai muuttamiseen tähtäävissä väkivaltaisissa sisäisissä levottomuuksissa.
Puolustustila saatetaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella. Puolustustilalain erityisvaltuuksia voidaan ottaa käyttöön vain siltä osin kuin ne ovat välttämättömiä eikä valmiuslain toimivaltuuksia pidetä riittävinä.
Puolustustilalaki mahdollistaa esimerkiksi eräitä henkilön oleskelua koskevia rajoituksia, omaisuuden valvontaan ottamista ja sotilaallisiin puolustusjärjestelyihin liittyviä toimenpiteitä.
| Toimenpide | Toimivaltainen viranomainen | Oikeudellinen peruste |
|---|---|---|
| Puolustustilan voimaan saattaminen | Tasavallan presidentti asetuksella | Puolustustilalaki 2 § |
| Henkilön oleskelupaikan määrääminen erityisin perustein | Toimivaltainen poliisiviranomainen | Puolustustilalaki 8 § |
| Tietyn ulkomaisen omaisuuden valvontaan tai hallintaan ottaminen | Sisäministeriö | Puolustustilalaki 20 § |
| Eräiden puolustukselle tärkeiden omaisuuserien siirron rajoittaminen | Valtioneuvosto | Puolustustilalaki 21 § |
| Väestön kiireellinen siirtäminen sotilaalliselta vaara-alueelta | Sotilasviranomainen | Puolustustilalaki 23 § |
| Omaisuuden käyttäminen, siirtäminen tai hävittäminen sotilaallisissa puolustusjärjestelyissä | Puolustukseen käytettävät joukot | Puolustustilalaki 24 § |
Nova Polariksen agentit poikkeusoloissa
Poikkeusolot voivat muuttaa Nova Polariksen jäsenten asemaa huomattavasti.
Normaalioloissa agentti voi toimia suhteellisen itsenäisesti oman virkatehtävänsä puitteissa. Kansallisessa kriisissä hänet voidaan määrätä toiseen tehtävään, siirtää toiselle paikkakunnalle tai sitoa osaksi keskitettyä kriisinhallintaa.
| Agentin virka-asema | Mahdollinen tehtävä poikkeusoloissa | Pelillinen ristiriita |
|---|---|---|
| Rikoskomisario | Turvallisuustilanteen ja rikostutkinnan johtaminen | Salainen operaatio joutuu virallisen tutkinnan kohteeksi |
| Suojelupoliisin tiedusteluvirkamies | Kansalliseen turvallisuuteen liittyvä tiedonhankinta | Tiedustelutiedot on toimitettava viralliseen päätöksentekoon |
| Puolustusvoimien upseeri | Sotilaallisten puolustusjärjestelyjen toteuttaminen | Sotilaalliset käskyt voivat olla ristiriidassa Nova Polariksen tavoitteiden kanssa |
| Pelastusviranomainen | Evakuoinnit ja väestönsuojelu | Väestön suojaaminen edellyttää salaisen tutkimuskohteen paljastamista |
| Oikeuslääkäri | Poikkeuksellisten kuolemien tutkiminen | Tutkimustulokset on dokumentoitava asianmukaisesti |
| Tartuntataudeista vastaava lääkäri | Terveysuhan arviointi ja torjunta | Ilmiötä ei voida luokitella tunnetuksi tartuntataudiksi |
| Ministeriön virkamies | Kriisinhallinnan valmistelu ja koordinointi | Päätöksenteko vaatii tietoja, joita Nova Polaris pyrkii salaamaan |
| Tietoturvallisuuden asiantuntija | Kriittisten järjestelmien suojaaminen | Codex Helsingin aineisto voi itsessään muodostaa tietoturvallisuusriskin |
Poikkeusoloissa Nova Polariksen verkostomainen rakenne saattaa muuttua sen suurimmaksi heikkoudeksi. Jäsenet voivat joutua erilleen toisistaan, menettää pääsynsä tuttuihin järjestelmiin tai joutua noudattamaan virallisia käskyjä, jotka estävät salaisen operaation jatkamisen.
