Suomen kansallismuseo on Helsingissä sijaitseva valtakunnallinen kulttuurihistoriallinen museo, jonka tehtävänä on säilyttää, tutkia ja esitellä Suomen historiaa esihistorialliselta ajalta nykypäivään. Sen kokoelmat käsittävät arkeologisia löytöjä, historiallisia esineitä, taidetta, kansatieteellistä aineistoa sekä suomalaisen yhteiskunnan ja arkielämän historiaan liittyvää esineistöä.
Historia
Museon juuret ulottuvat vuoteen 1870, jolloin perustettiin Suomen Muinaismuistoyhdistys edistämään muinaismuistojen tutkimusta ja historiallisten esineiden keräämistä. Vuonna 1893 kolme merkittävää kokoelmaa yhdistettiin Valtion historialliseksi museoksi, josta myöhemmin kehittyi Suomen kansallismuseo.
Museolle rakennettiin Helsinkiin kansallisromanttinen rakennus, jonka suunnittelivat arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Rakennus valmistui vuonna 1910 ja avattiin yleisölle 1916.
Museon keskihallin holveja koristavat Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1928 valmistuneet Kalevala-aiheiset freskot: Sammon taonta, Sammon puolustus, Ilmarinen kyntää kyisen pellon ja Iso hauki. Maalaukset perustuvat taiteilijan Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900 tekemiin freskoihin, ja niiden toteutuksessa avusti hänen poikansa Jorma Gallen-Kallela.
Museon kokoelmat
Kansallismuseon kokoelmien perustan muodostavat 1800-luvulla kerätyt arkeologiset, historialliset ja kansatieteelliset esineet. Keräystyön tavoitteena oli dokumentoida Suomen menneisyyttä ja säilyttää esineistöä, jonka pelättiin katoavan yhteiskunnan teollistuessa ja elämäntapojen muuttuessa.
Kokoelmiin kuuluu muun muassa kivikautisia työkaluja, pronssi- ja rautakautisia aseita ja koruja, keskiaikaisia kirkollisia esineitä, historiallisia aseita, kolikoita, huonekaluja, tekstiilejä ja talonpoikaiskulttuurin käyttöesineitä. Erityisen merkittäviä ovat Suomen esihistoriaan ja keskiaikaan liittyvät löydöt sekä eri aikakausien hallitsijoiden ja säätyläisten esineistö.
Museon kokoelmissa on myös kansanuskoon, taikuuteen ja perinteisiin rituaaleihin liittyviä esineitä, kuten taikakaluja, amuletteja ja kansanparannuksessa käytettyä välineistöä. Ne kertovat maailmankuvasta, jossa kristilliset käsitykset elivät rinnakkain vanhempien uskomusten kanssa.
Kansallismuseon kokoelmiin kuuluu nykyisin noin 590 000 esinettä, ja ne muodostavat Suomen laajimmat kulttuurihistorialliset kokoelmat. Kokonaisuuteen sisältyvät myös suomalais-ugrilaiset kokoelmat, joissa on lähes kahden vuosisadan ajalta kerättyä kielisukukansojen esineistöä, sekä eri puolilta maailmaa hankitut etnografiset kokoelmat.