Levänluhta on Isonkyrön Orismalassa sijaitseva poikkeuksellinen rautakautinen vesikalmisto ja yksi Suomen arkeologian tunnetuimmista arvoituksista. Paikalla oli muinoin pieni lähteinen lampi, johon vainajia päätyi useiden vuosisatojen ajan, pääosin noin 300–800 jaa. Kohteesta tunnetaan vähintään noin sadan ihmisen jäännöksiä.
Paikan kuuluisin piirre on sen punertava vesi. Maaperästä nouseva vesi sisältää runsaasti rautaa, joka hapettuessaan muodostaa punaruskeaa sakkaa. Tämä on antanut paikalle verenpunaisen vaikutelman ja auttanut synnyttämään myöhempiä kertomuksia uhrilähteestä.
Pitkään pohdittiin, olivatko vainajat ihmisuhreja, surmattuja vihollisia vai poikkeavalla tavalla haudattuja yhteisön jäseniä. Nykyinen tutkimus kallistuu tarkoituksellisen hautaamisen suuntaan: ruumiita vietiin veteen toistuvasti vuosisatojen aikana. Erityisen huomionarvoista on naisten ja lasten suuri osuus. Miksi juuri vesihautausta käytettiin ja miksi juuri Levänluhta valittiin, ei kuitenkaan edelleenkään ole täysin selvää.
