Jääkauden päättyminen – Ithaquan ja Shub-Niggurathin voimatasapaino
Tähtien asentojen vaihtuessa jääkausi päättyy. Ithaquan valta Pohjolassa heikkenee ja Shub-Niggurathin valta kasvaa.
Ithaquan ja Shub-Niggurathin vaikutusten suhde muodostaa yhden Pohjolan hyperdimensionaalisen rakenteen perustavista jännitteistä.
[KAANON]
Ancylusjärven aika – Näkki
Näkki on muinainen Greater Deep One, joka herää horroksesta Ancylusjärven rannalta järven alkuaikoina. Maanpinnan kohoamisen ja rannikon vetäytymisen seurauksena Näkki jäi eristyksiin sisämaan vesistöihin.
Näkki on ainoa tunnettu makeassa vedessä elävä Greater Deep One.
Suomalaisen kansanperinteen näkki on saanut nimensä tästä olennosta. Tarinat veden alla elävästä näkistä ovat myöhempi folkloristinen kerrostuma, jonka alkuperä on Näkissä.
[KAANON]
Kalevalan ajan suvut – Untamon suku ja Kalevan suku
Kalevalan ajan kulttuurikontekstissa vaikuttaa kaksi keskeistä sukua: Untamon suku ja Kalevan suku.
Untamon suku jakautuu kolmeen heimoon:
- Hirven heimo – Pohjanmaa
- Karhun heimo – Karjala
- Joutsenen heimo – Jäämeren alue
Kalevan suku on valloittanut rannikkoseutuja Suomenlahden alueelta.
Kalevan suku muodostaa Untamon suvusta erillisen kokonaisuuden.
[KAANON]
Sammon ryöstö, Louhi ja sirpaleet
Louhi, Pohjolan emäntä, on Sammon vartija Solokan saarella.
Kalevan suvun sankarit ryöstävät Sammon. Estääkseen Sammon joutumisen heidän haltuunsa Louhi rikkoo sen.
Sammon rikkoutuessa Louhi jää vangiksi Sammon fragmentteihin.
Sirpaleet hajoavat Suomen niemelle ja muodostavat alueelle hyperdimensionaalisia anomalioita.
Sampo rikkoutuu → Louhi jää vangiksi fragmentteihin
Sampo rikkoutuu → fragmentit leviävät Suomen alueelle → hyperdimensionaaliset anomaliat
[KAANON]
Ristiretket ja kristillistäminen
Ristiretkien ja Suomen käännytyksen yhteydessä papit hävittävät pyhiä puita.
Suojiin tulee tämän seurauksena murtumia. Suojien murruttua talvista tulee ankarampia ja sääskien ja paarmojen määrä lisääntyy kesäisin.
[KAANON]
Kansanperinteen kerääminen – vanhin dokumentaarinen kerros
1800-luvulla suomalaisen kansanperinteen järjestelmällinen kerääminen muuttaa aikaisemmin suullisesti välittyneen aineiston kirjalliseksi arkistoksi.
Tähän vaiheeseen liittyvät erityisesti Europaeus, Gottlund ja runonlaulaja Alpertti Kivinen.
Kerääjät tallentavat runoja, loitsuja, paikallisia kertomuksia, paikannimiä ja toisistaan poikkeavia versioita samoista perinteistä. Aineistoa ei tuolloin ymmärretä hyperdimensionaalisten ilmiöiden kuvaukseksi, vaan sitä tallennetaan kansanrunoutena, kielitieteellisenä materiaalina ja kansanperinteenä.
Codex Helsingin vanhin kerros
Tästä Kansalliskirjastoon päätyneestä aineistosta muodostuu Codex Helsingin vanhin järjestelmällisesti dokumentoitu kerros.
Sen merkitys ei perustu yksittäiseen tekstiin vaan aineiston laajuuteen ja toisintoihin. Myytit, loitsut, paikannimet ja paikalliset kertomukset ovat säilyttäneet fragmentaarisia muistijälkiä samoista ilmiöistä.
Myöhemmin Pohjan Piiri käyttää aineistoa tutkimuksissaan. 2000-luvulla Nova Polaris palaa samaan aineistokerrokseen osana Codex Helsinkiä.
[KAANON]
Struven geodeettinen kaari
Struven geodeettinen kaari on 1800-luvulla toteutettu laaja kolmiomittausketju, jonka avulla pyrittiin määrittämään maapallon kokoa ja muotoa mahdollisimman tarkasti.
Friedrich Georg Wilhelm Struven johtama mittausketju ulottui Mustanmeren alueelta Pohjois-Norjaan ja kulki nykyisen Suomen halki. Se koostui sadoista mittauspisteistä ja muodosti yli 2 800 kilometriä pitkän meridiaanikaaren.
[KAANON]
Mannerheimin Kaukoidän matka ja esoteerisen kirjaston synty
Vuosina 1906–1908 Gustaf Mannerheim matkasi Keski-Aasian halki Kiinaan Venäjän yleisesikunnan toimeksiannosta. Hän keräsi sotilaallista tiedustelutietoa mutta teki samalla tieteellistä tutkimustyötä.
Matka kulki Kashgarista kohti Pekingiä. Mannerheim piti päiväkirjaa, laati karttaluonnoksia, teki etnografisia ja antropometrisiä havaintoja sekä valokuvasi kohtaamiaan kansoja ja ympäristöjä.
Kesällä 1908 Mannerheim tapasi Dalai-laman.
[HISTORIALLINEN ANKKURI]
Codex Helsingin kaanonissa matkoilta hankittu aineisto muodostaa myöhemmin Mannerheimin kirjastoksi kutsutun esoteerisen kokoelman rungon.
[KAANON]
Kruununhaan looshin perustaminen ja Tattarisuon mysteeri
Sisäministeri Ernst von Born perustaa epävirallisen asiantuntijaelimen avustamaan viranomaisia sellaisissa rikoksissa, joiden katsottiin sisältävän okkulttisia tai muuten poikkeuksellisia piirteitä.
Virallista perustamispäätöstä ei tunneta.
Tästä asiantuntijaelimestä käytetään nimitystä Kruununhaan looshi.
Looshi tutkii epävirallisesti Tattarisuon mysteeriä hyödyntäen Mannerheimin kirjastoa.
[KAANON]
Kansallismuseon kaksipäinen vasikka
Kansallismuseon kaksipäinen vasikka muodostaa Kruununhaan loosin toisen tutkimusoperaation.
[KAANON]
Wettenhovi-Aspa – Simberg – Sibelius – Waltari
Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870–1946) muutti Pariisiin vuonna 1892, työskenteli Ville Vallgrenin piirissä ja osallistui vuonna 1893 Joséphin Péladanin esoteeriseen Salon de la Rose+Croix’hin. Hän tutustui myös August Strindbergiin.
Codex Helsingin kaanonissa Aspan Pariisin vuodet johtavat hänet Mustan faaraon vaikutuspiiriin. Aspa ei tietoisesti palvele tätä, vaan Musta faarao käyttää häntä välittäjänään.
Aspa uskoo opettavansa menetelmän, jonka avulla taiteilija voi laajentaa havaintoaan. Kukin taiteilija toteuttaa altistuksen itse.
Hugo Simberg – Pariisi, 1896
Simbergin altistus on ensisijaisesti visuaalinen. Hyperdimensionaalinen todellisuus näyttäytyy hänelle hahmoina ja kuvina.
Jean Sibelius – 1900-luvun alku
Sibelius suorittaa altistuksen käyttäen Aspan välittämää rituaalitekstiä ja absinttia. Hän kokee hyperdimensionaalisen resonanssin äänen ja musiikillisten rakenteiden kautta.
Mika Waltari – 1920–1930-luku
Waltari käyttää Aspan opastamana myrkyllisiä sieniä. Kokemus synnyttää historiallisen resonanssin, jossa menneisyys näyttäytyy koettuna todellisuutena.
Aspa kuolee vuonna 1946. Hänen aineistonsa hajaantuu jää rapistuvaan huvilaan joka ajetaan puskutraktorillamtasaiseksi 70-luvulla.
[KAANON]
Pohjan Piiri – Hvitträsk, Kansallismuseo ja Kalevalatalo
Pohjan Piiri on epävirallinen suomalainen taiteilijoiden, arkkitehtien, tutkijoiden ja esoteerikkojen muodostama kansallisromanttinen verkosto.
Piirin verkostoon kuuluvat Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Eliel Saarinen, Armas Lindgren, Herman Gesellius, Pekka Ervast, Hilda Flodin, Sigrid af Forselles, Vera Hjelt, Ellen Thesleff ja Meri Genetz.
Hvitträsk
Hvitträsk toimii Pohjan Piirin epävirallisena kokoontumispaikkana.
Kansallismuseo
Kansallismuseon geometria ja Gallen-Kallelan Sampo-aiheiset freskot muodostavat yhdessä järjestelmän Kalevalatalon ymmärtämiseen.
Kalevalatalo
Eliel Saarisen Kalevalatalon suunnitelmia käytetään Kolin hyperdimensionaalisen topografian mallintamiseen.
Suunnitelmaan koodautuu yhdeksän ovea ja yhdeksän lukkoa.
Eero Järnefelt tallentaa Kolin maiseman.
Akseli Gallen-Kallela kätkee lukot kuvalliseen järjestelmään.
Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren muuttavat rakenteen geometriaksi ja arkkitehtuuriksi.
Pekka Ervast tarjoaa sille tulkintamenetelmän.
Kalevalatalon piirustuksia voidaan lukea myös karttana. Rakenne liittyy Louhen valtakunnan halki johtavaan järjestelmään.
[KAANON]
Signaalitiedustelun muodostuminen – 1938–1944
Talvisodan alla suomalaisen radio- ja signaalitiedustelun ympärille muodostuu eri tieteenalojen asiantuntijaympäristö.
Mannerheimin kirjasto on tähän asti ollut ensisijaisesti yksityinen kokoelma. Kruununhaan loosin toiminta muodostaa välivaiheen yksityisen kirjaston ja sotilaallisen tiedustelukäytön välillä.
Vuodesta 1938 lähtien sotilaallisen radiotiedustelun ympärille kootaan:
kielitiede + kryptologia + matematiikka ja tilastotiede + historia ja arkistotutkimus + radiotekniikka
Kruununhaan loosin tutkimuskäytännöt ja tuntemus Mannerheimin kirjastosta yhdistyvät tähän osaamiseen.
Poikkeamia voidaan nyt tarkastella järjestelmällisesti signaaleina.
[KAANON]
Sodan aikainen signaalitiedustelu – Ithaqua- ja Shub-Niggurath-ilmiöt
Sodan aikana boreaalisten poikkeamien tutkimus muuttuu käytännölliseksi osaamiseksi.
Pieni joukko signaalitiedustelun erikoisosaajia oppii tunnistamaan, ennakoimaan ja hyödyntämään boreaalisessa hyperdimensionaalisessa topografiassa esiintyviä ilmiöitä sodankäynnissä.
Havaittavat poikkeamat jakautuvat kahteen pääluokkaan:
Ithaqua-ilmiöt
Shub-Niggurath-ilmiöt
Erikoisosaajat oppivat suojautumaan ilmiöiden vaikutuksilta ja käyttämään niitä hyväksi.
Kyse ei ole yhteistyöstä olentojen kanssa vaan niiden vaikutuksesta syntyvien hyperdimensionaalisten olosuhteiden hyödyntämisestä.
[KAANON]
Ahnenerbe, Karotechia ja Lapin tutkimusoperaatiot
Vuonna 1936 Ahnenerbe tekee tutkimustyötä Karjalassa. Aineistosta nousevat erityisesti Sampo ja Louhi.
Karotechia pyrkii myöhemmin löytämään Sammon fragmentin ja kartoittamaan Louhi-ilmiötä, mutta ei onnistu löytämään fragmenttia.
Samanaikaisesti Karotechia toteuttaa Übermensch-ohjelmaa, jonka tavoitteena on luoda fyysiseltä suorituskyvyltään ja sietokyvyltään ylivertainen uusi ihminen.
Lapin vankileireillä tehdään kenttäkokeita.
Petsamon saksalaisten linnoitusten yhteydessä sijaitsevassa kallioon louhitussa maanalaisessa kenttäsairaalassa tehdään ohjelman edistyneempiä kokeita.
[KAANON]
Viipurin evakuointi ja Karjalan aineisto
Kesällä 1944 Viipurista ja Karjalasta evakuoidaan arkistoja, museo- ja kirjastokokoelmia sekä muuta kulttuurihistoriallista aineistoa.
Karjalan ortodoksinen perintö muodostaa merkittävän kokonaisuuden. Valamon, Konevitsan ja muiden ortodoksisten yhteisöjen kokoelmista evakuoidaan muun muassa harvinaiskirjoja, käsikirjoituksia ja arkistoaineistoa.
[HISTORIALLINEN ANKKURI]
Codex Helsingin kaanonissa aineistoa kerätään Viipurin arkistoista, kirjastoista ja oppilaitoksista, ortodoksisista luostari- ja kirkolliskokoelmista sekä yksityiskokoelmista.
Näiden lähteiden merkitys on ennen kaikkea klassisen esoteerisen ja kielletyn tiedon tuomisessa boreaalisten ilmiöiden tulkintaan.
Viipurin–Karjalan aineisto säilyy omana kokonaisuutenaan ja päätyi Valamon luostariin.
[KAANON]
Operaatio Stella Polaris – Mannerheimin kirjaston katoaminen
Kesällä 1944 Suomen tiedustelu alkaa varautua mahdolliseen Neuvostoliiton miehitykseen.
Syyskuussa satoja radiotiedustelun työntekijöitä perheineen sekä tiedusteluaineistoa siirretään Pohjanmaan kautta Ruotsiin. Keskeinen lähtöpaikka on Närpiön Nämpnäs.
Ruotsissa aineistoa järjestetään ja mikrofilmataan. Sen myöhempi kohtalo hajaantuu.
[HISTORIALLINEN ANKKURI]
Mannerheimin kirjasto
Stella Polaris -operaation myllerryksessä Mannerheimin kirjasto katoaa.
Sen lopullista kohtaloa ei tunneta. Se on voinut päätyä Ruotsiin, Yhdysvaltoihin tai Neuvostoliittoon, tai se on voitu kätkeä ränsistyvään latoon Pohjanmaalla.
Jäljelle jäävät:
- Kruununhaan loosin tutkimusaineisto
- Viipurin–Karjalan aineisto
- sodanaikaisen signaalitiedustelun tutkimusaineisto
Näin alkuperäinen lähdekokoelma katoaa, mutta sen oheen lisätty tieto säilyy.
Aineistot hajaantuvat sodan jälkeen eri paikkoihin.
[KAANON]
Sodan jälkeinen hajaantuminen ja Valpon aika
Sodan päättyminen katkaisee sodan aikana muodostuneen hyperdimensionaalisen tutkimuksen organisatorisen jatkuvuuden.
Sodanaikaisen signaalitiedustelun kielitieteellinen, matemaattinen, kryptologinen, radiotekninen ja hyperdimensionaalinen osaaminen hajaantuu. Erityisosaajat suuntaavat omille teilleen.
Sodan jälkeinen Valpon aika muodostaa katkoksen aikaisempaan toimintaan. Yhtä keskitettyä seuraajaorganisaatiota ei synny.
Tieto ja tutkimusaineisto eivät kuitenkaan katoa. Niistä muodostuu myöhemmin toisistaan erillisiä tutkimusjatkumoita.
[KAANON]
Suojelupoliisi – Tiitisen erityisryhmä
Vuonna 1949 toimintansa aloittaneen Suojelupoliisin yhteyteen muodostuu myöhemmin yksi sodanaikaisen hyperdimensionaalisen erityisosaamisen jatkumoista.
Tämä tunnetaan Tiitisen erityisryhmänä.
Ryhmän toiminta liittyy illegaalien torjuntaan.
[KAANON]
Rovaniemen sääntutkimuslaitos – Struven geodeettinen kaari
Toinen sodanaikaisen hyperdimensionaalisen erityisosaamisen jatkumo muodostuu Rovaniemen sääntutkimuslaitoksen yhteyteen.
Siellä sodanaikaista osaamista yhdistetään Struven geodeettiseen kaareen, jota ryhdytään hyödyntämään hyperdimensionaaliseen havainnointiin.
Struven geodeettinen kaari
→ tunnettu geodeettinen pisteverkosto
→ boreaalisen alueen mittausrakenne
→ hyperdimensionaalinen havainnointi
[KAANON]
Delta Green, SIC SEMPER TYRANNIS ja CIA:n mittausasema
Sodan jälkeen Rovaniemen sääntutkimuslaitoksessa jatketaan boreaalisten poikkeamien havainnointia hyödyntämällä Struven geodeettiseen kaareen perustuvaa salaista menetelmää. Rovaniemen tutkimuksessa ilmiöistä käytetään neutraalia nimitystä boreaalinen poikkeama.
Delta Green – ennen vuotta 1952
Kylmän sodan alkuvuosina suomalaiset luovuttavat amerikkalaisille osan Rovaniemen mittausdatasta, mutta eivät paljasta, kuinka se on tuotettu. Struven ketjuun perustuva menetelmä pysyy suomalaisena salaisuutena.
Aineisto päätyy Delta Greenille, joka tunnistaa datassa muualla kohtaamiaan hypergeometrisiä rakenteita. Rovaniemen aineisto osoittaa, että poikkeamat ovat paikannettavia, mitattavia ja ajallisesti muuttuvia sekä erittäin huolestuttavia.
Delta Green aktivoi SIC SEMPER TYRANNIS -ohjelman.
CIA jatkaa operaatiota
Myöhemmin CIA jatkaa Delta Greenin aloittamaa operaatiota ja käyttää sen perustamaa havainnointiasemaa, mutta toiminnan tarkoitus muuttuu.
CIA ei jatka hyperdimensionaalisten ilmiöiden tutkimusta, vaan keskittää aseman toiminnan Neuvostoliiton sotilaallisen toiminnan tekniseen tiedusteluun.
[KAANON]
Sodan jälkeinen Hiihtoliitto – Karotechian tutkimusjatkumo
Sodan jälkeen Hiihtoliitto muodostaa Karotechian Suomessa tekemän tutkimuksen jatkumon.
Tämä jatkumo on erotettava suomalaisen signaalitiedustelun perinteestä. Hiihtoliiton tutkimuslinjan taustalla on Karotechian Lapissa ja Petsamossa harjoittama tutkimus.
Tutkimuksen tarkkaa sisältöä, siirtymisen mekanismia ja siihen osallistuneita henkilöitä ei tässä vaiheessa määritellä.
Karotechian tutkimus Suomessa
→ sodan päättyminen
→ tutkimusperinnön säilyminen
→ Hiihtoliiton tutkimusjatkumo
[KAANON]
A. Harmia, Kakolanmäen hoitolaitos ja Pyöreä huone
1960-luvulla A. Harmian Kakolanmäen hoitolaitos muodostaa yhden sodanjälkeisen hyperdimensionaalisen tutkimuksen jatkumoista.
Laitoksen yhteydessä sijaitsee kallion sisään rakennettu Pyöreä huone, pallogeometrinen psykometrisen isolaation koetila. Kulmattoman rakenteen tarkoituksena on tehdä huoneessa olevasta henkilöstä vaikeammin paikannettava hyperdimensionaalisille voimille.
Huonetta ympäröivät sähkömagneettiset kelat, jotka aiheuttavat psykometristä desynkronisaatiota.
Riittävän voimakkaassa desynkronisaatiossa henkilön havaittava olemassaolo voi siirtyä osittain Suureen valkoiseen tilaan, neutraaliin todellisuuksien väliseen rajatilaan.
Harmia käyttää huonetta tapauksissa, joissa potilaan oireiden epäillään johtuvan hyperdimensionaalisesta kontaminaatiosta.
[KAANON]
Kauko Nieminen – eetteripyörreteoria
Kauko Nieminen kehittää eetteripyörreteorian, joka muodostaa myöhemmin yhden Codex Helsingin hyperdimensionaalisen matematiikan tulkintamalleista.
Niemisen teoriassa avaruuden täyttää eetteriksi kutsuttu perusrakenne, joka voi virrata ja muodostaa pyörteitä. Vakaa eetteripyörre voi näyttäytyä havaittavassa maailmassa alkeishiukkasena.
eetteri → virtaus → pyörre → vakaa rakenne → aine
Nieminen pyrkii johtamaan samasta rakenteesta myös sähköisiä, gravitaatioon liittyviä ja myöhemmin tajuntaan liittyviä ilmiöitä.
Codex Helsingin tulkinnassa teoria tavoittaa osan todellisesta ilmiöstä:
hyperdimensionaalinen rakenne
→ leikkaus havaittavan avaruuden kanssa
→ pyörremäinen ilmiö
→ Niemisen eetteripyörre
Teoria tarjoaa myöhemmälle tutkimukselle matemaattisen ja käsitteellisen mallin hyperdimensionaalisen topografian kuvaamiseen.
[KAANON]
Ior Bock, Bockin saaga ja Sipoon Sammon fragmentti
Yksi Sammon fragmenteista sijaitsee Sipoossa kallion sisällä.
Palattuaan Goalta Ior Bock on hyperdimensionaalisesti virittynyt ja saa yhteyden fragmenttiin.
Bock ei tunnista kokemuksen todellista alkuperää. Yhteys jäsentyy hänen kauttaan kertomukseksi, josta muodostuu Bockin saaga.
Saagan ympärille kehittyy esoteerinen kultti ja käynnistyy Lemminkäisen temppelin etsintä kallion sisältä.
Etsijät eivät tiedä, että etsinnän taustalla vaikuttaa todellisuudessa Sammon fragmentti.
Sammon fragmentti
→ Bockin hyperdimensionaalinen virittyminen
→ Bockin saaga
→ esoteerinen kultti
→ Lemminkäisen temppelin etsintä
Fragmentin tarkkaa sijaintia, ominaisuuksia tai etsinnän lopputulosta ei tässä vaiheessa määritellä.
[KAANON]
Viestikoekeskus, digitointi ja Nova Polaris
Uudistettu Viestikoekeskus aloittaa aineiston digitoinnin vuonna 2010.
Digitointiprosessi johtaa vähitellen Nova Polariksen syntymiseen.
Nova Polaris on löyhä asiantuntijaverkosto, joka muodostuu Codex Helsingiksi kutsutun aineiston ympärille.
Codex Helsinki ei ole kadonnut Mannerheimin kirjasto. Se muodostuu eri aikoina syntyneistä ja eri paikkoihin hajautuneista aineistokerroksista, joihin kuuluvat muun muassa:
1800-luvun folkloristinen aineisto
→ boreaalisen topografian paikallinen ja mytologinen kerros
Kruununhaan loosin tutkimusaineisto
→ tapaustutkimukset ja Mannerheimin kirjaston soveltaminen
Viipurin–Karjalan aineisto
→ klassinen esoteerinen ja kielletty tieto boreaalisten ilmiöiden tulkintaan
sodanaikaisen signaalitiedustelun tutkimusaineisto
→ järjestelmälliset havainnot ja operatiivinen tutkimus
Tiitisen lista
→ Tiitisen erityisryhmän toiminnan yhteydessä kertynyt aineisto illegaaleista
Rovaniemen Struve-kenttäaineisto
→ Struven geodeettisen kaaren hyödyntämisestä hyperdimensionaalisessa havainnoinnissa kertynyt kenttä- ja mittausaineisto
Näiden aineistojen digitointi, vertailu ja yhdistäminen muodostavat vähitellen Codex Helsinki -aineistokokonaisuuden.
hajallaan säilyneet aineistot
→ digitointi ja yhdistäminen
→ Codex Helsinki
→ Nova Polaris
[KAANON]