Kirottu sauna ja Kainuun fragmentti
A. Kaskipalon kuoleman jälkeen hänen papereistaan löytyi keskeneräinen tutkimusmuistio, joka käsitteli vuoden 1595 rajankäyntiin liittynyttä tapausta Kainuun korpialueella. Ruotsin ja Venäjän välisen sodan päätyttyä alueella liikkunut rajakomissio oli lähteiden mukaan löytänyt kartoittamattoman kylän keskeltä laajaa suoaluetta. Kylän yhteydessä sijaitsi poikkeuksellinen kivinen sauna, johon paikallinen perimätieto liitti kyvyn puhdistaa ihminen synneistä.
Komission vaiheista säilynyt aineisto on hajanaista. Kertomuksissa esiintyy hallusinaatioita, vainajien näkemistä, väkivaltaista käyttäytymistä sekä saunaan liittyviä poikkeavia tapahtumia. Kaskipalo ei pitänyt kuvauksia luotettavana historiallisena selontekona, mutta katsoi niiden sisältävän yksityiskohtia, jotka vastasivat muuta hänen tutkimusaineistoaan.
Erityisesti häntä kiinnosti rakennuksen alkuperä. Sauna vaikutti vanhemmalta kuin sitä ympäröivä asutus, eikä sen rakentajista ollut säilynyt yhtenäistä perimätietoa.
Kaskipalo yhdisti tapauksen niin sanottuun Kainuun fragmenttiin.
Hänen hypoteesinsa mukaan fragmentti oli ollut alueella jo ennen kylän syntymistä. Sauna ei siten olisi ollut rakennus, johon fragmentti myöhemmin sijoitettiin, vaan rakennelma olisi syntynyt fragmentin ympärille. Sen sijainti, rakenne ja myöhemmin siihen liitetyt puhdistautumisrituaalit olisivat olleet eri aikakausien yrityksiä hallita fragmentin aiheuttamaa vaikutusta.
Kaskipalo piti mahdollisena, että käsitys saunasta paikkana, jossa synnit voidaan pestä pois, oli myöhempi uskonnollinen tulkinta paljon vanhemmasta ilmiöstä.
