Yrjö von Grönhagen ja Himmler
Avainhenkilö oli suomalainen Yrjö von Grönhagen (1911–2003). Vuonna 1935 hän kirjoitti Saksassa Kalevalaa ja suomalaista kansanperinnettä käsittelevän kirjoituksen. Se päätyi Heinrich Himmlerin tietoon. Himmler kiinnostui nuoresta suomalaisesta ja värväsi hänet SS:n Ahnenerbe-järjestöön, jonka tehtävänä oli tutkia muinaishistoriaa, kansanperinnettä ja arjalaisia juuria kansallissosialistisen maailmankuvan mukaisesti.
Grönhagenista tehtiin Ahnenerben suomalais-germaanisia kulttuurisuhteita tutkivan yksikön johtaja. Hänen asemansa oli huomattava ottaen huomioon, ettei hänellä ollut tehtävään vahvaa akateemista taustaa.
Karjalan retkikunta 1936
Kesällä 1936 Grönhagen johti Ahnenerben rahoittamaa tutkimusmatkaa Suomen Karjalaan. Mukana olivat ainakin saksalainen musiikkitieteilijä Fritz Bose ja suomalainen kuvittaja Ola Forsell. Retkikunnalla oli tuolloin kehittynyttä äänityskalustoa, jolla tallennettiin laulua, loitsuja ja muuta suullista perinnettä.
He etsivät erityisesti runonlaulajia, tietäjiä ja vanhojen rituaalien tuntijoita. Tolvajärvellä he esimerkiksi tallensivat Hannes Vornasen kanteleensoittoa. Toinen tallennettu runonlaulaja oli Timo Lipitsä.
Erikoisin dokumentoitu kohtaaminen oli tietäjä Miron-Akun kanssa. Ahnenerben retkikunta kuvasi ja äänitti hänen suorittamaansa rituaalia. Lähteiden mukaan rituaaliin liittyi esi-isien henkien kutsumista ja tulevien tapahtumien ennustamista.
Grönhagen vei Saksaan myös suomalaisia esineitä. Hän kertoi myöhemmin vieneensä viisikielisen kanteleen henkilökohtaisesti Himmlerille.
Miksi Himmler oli kiinnostunut Suomesta?
Ahnenerbe ei kerännyt kansanperinnettä neutraalina folkloristiikkana. Sen tutkimuksessa etsittiin aineistoa, joka voitaisiin sovittaa ajatukseen muinaisesta indogermaanisesta/arjalaisesta kulttuurista. Kalevala, runolaulu, tietäjäperinne ja suomalaisen kansanuskon säilyneet piirteet näyttivät tässä ajattelussa mahdollisilta ikkunoilta hyvin vanhaan pohjoiseen kulttuuriin.
Suomalainen taiteilija ja omintakeinen kieliteoreetikko Sigurd Wettenhovi-Aspa liittyy tähän sivujuonteena. Hän toimitti omia kirjoituksiaan Ahnenerbelle, ja Grönhagenin kautta hänen aineistoaan päätyi myös Himmlerin arvioitavaksi. Himmler oli aluksi kiinnostunut, mutta Ahnenerben tutkijat päätyivät pitämään Wettenhovi-Aspan teorioita virheellisinä.
