Delta Green: Codex Helsinki – Viestikoekeskus ja suomalaisen signaalitiedustelun historia

Tikkakoskella toiminut Viestikoekeskus jatkoi suomalaisen sotilasradiotiedustelun perinnettä. Sen edeltäjä Viestikoelaitos perustettiin kylmän sodan aikana, jolloin radioliikenteen ja tutkasignaalien seuranta antoi Puolustusvoimille tietoa lähialueiden sotilaallisesta toiminnasta. Vuoden 2014 puolustusvoimauudistuksessa itsenäisen laitoksen tehtävät siirrettiin osaksi uutta Puolustusvoimien tiedustelulaitosta.

Naarajärveltä Tikkakoskelle

Toiminta alkoi Naarajärvellä vuonna 1956, kun Viestikoeasema perustettiin. Asema muodosti rungon 2. kesäkuuta 1960 perustetulle Viestikoelaitokselle, joka toimi aluksi suoraan Pääesikunnan alaisuudessa. Vuonna 1963 toiminta siirtyi Luonetjärvelle Tikkakoskelle. Laitoksen yhteyteen perustettiin tutkakoeasema vuonna 1967, ja vuonna 1988 Viestikoelaitos siirrettiin Ilmavoimien alaisuuteen.

Viestikoelaitos vaali sodanaikaisen Päämajan radiotiedustelun perinteitä. Sen tehtäviin kuuluivat signaalitiedustelu ja elektronisen sodankäynnin tukeminen. Signaalitiedustelussa sotilaallista toimintaa voidaan seurata esimerkiksi radio- ja tutkalähetteiden perusteella. Lähetteiden havaitseminen ja vertailu voi auttaa tunnistamaan, millaista kalustoa tai millaisia joukkoja alueella toimii ja miten niiden toiminta muuttuu.

Viestikoelaitoksesta osaksi tiedustelulaitosta

Vuonna 2014 itsenäinen Viestikoelaitos lakkautettiin. Sen toimintoja sekä erillisen Puolustusvoimien tiedustelukeskuksen tehtäviä koottiin Pääesikunnan alaiseen Puolustusvoimien tiedustelulaitokseen. Nimi Viestikoekeskus tuli laajaan julkisuuteen vuonna 2017, kun Helsingin Sanomat käytti sitä Tikkakoskella toimineesta yksiköstä. MTV:n oikeudenkäyntiuutisoinnissa yksikön kerrottiin lakanneen sellaisenaan vuoden 2019 organisaatiouudistuksessa. Nykyisestä toiminnasta puhuttaessa käytettävä julkinen organisaationimi on Puolustusvoimien tiedustelulaitos.

Oikeusjuttujen taustat

Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttu

Helsingin Sanomat julkaisi 16. joulukuuta 2017 artikkelin Salaisuus kallion uumenissa. Toimittajat Tuomo Pietiläinen ja Laura Halminen käsittelivät siinä sotilastiedustelun toimintaa salassa pidettäviksi merkittyjen asiakirjojen pohjalta. Seuraavana iltana Keskusrikospoliisi teki Halmisen kotiin erityisen kotietsinnän ja takavarikoi muun muassa tietokoneen, puhelimia ja muistitikkuja. Julkinen uutisointi vahvistaa kotietsinnän ja takavarikon. Halmisen pidätyksestä ei löytynyt vahvistusta.

Helsingin hovioikeus tuomitsi heinäkuussa 2025 Pietiläisen neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja Halmisen 80 päiväsakkoon turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa, joten hovioikeuden tuomiot jäivät voimaan. Asia tuli vireille Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa huhtikuussa 2026.

Tunneliveljesten tapaus

Marko ja Mikko Vapa sekä kolmas henkilö vangittiin huhtikuussa 2023 epäiltyinä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Syyttäjän mukaan veljekset kokosivat ja julkaisivat verkossa maanpuolustuksen ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden kohteiden sijaintitietoja. Veljekset liittivät kohteet väittämäänsä maanalaiseen tunneliverkostoon ja levittivät teoriaa kansainvälisestä tunnelisodasta. Rikosasian kohteena olivat syyttäjän mukaan verkossa julkaistut tiedot.

Oikeudenkäynti alkoi tammikuussa 2026. Marko Vapa saapui oikeuteen. Mikko Vapa jäi pois, ja hänet vangittiin poissaolevana. Viranomaiset ottivat hänet kiinni toukokuussa, minkä jälkeen Helsingin käräjäoikeus vangitsi hänet. Syytetyt kiistivät rikokset.