Aurora-seura (Aurorasällskapet) oli Turussa elokuussa 1770 perustettu salainen sivistysseura, jonka tavoitteena oli edistää kirjallisuutta, historiaa, tieteitä, suomen kieltä ja musiikkia. Se kokosi yhteen Turun Akatemian oppineita, virkamiehiä, pappeja ja aatelisia.
Seura oli merkittävä suomalaisen kulttuuri-identiteetin, sanomalehdistön ja julkisen musiikkielämän kehitykselle. Sen tunnetuin jäsen oli Henrik Gabriel Porthan.
Miksi Aurora oli salaseura?
Auroran esikuvana toimi Tukholmassa vuonna 1766 perustettu Utile Dulci, jonka nimi tarkoittaa suunnilleen hyödyllisen yhdistämistä miellyttävään.
Aurora omaksui vastaavan ajatuksen: sivistystä ja yhteiskunnallista hyötyä edistettiin kirjallisuuden, musiikin ja seurustelun kautta.
Seuralla oli salaseuroille ominaisia piirteitä:
- Jäsenyys perustui suljettuun yhteisöön ja jäseneksi ottamiseen.
- Jäsenillä oli erilaisia tunnuksia ja rituaaleja, joissa oli yhtäläisyyksiä vapaamuurariperinteeseen.
- Toiminta yhdisti oppineisuuden, seurustelun ja yhteisen kulttuurisen ohjelman.
- Seuralla oli oma kirjasto ja järjestettyä toimintaa eri aloilla.
Aurora ei kuitenkaan ollut tunnetun toimintansa perusteella okkultistinen tai vallankumouksellinen järjestö. Sen salaisuus liittyi ensisijaisesti 1700-luvun sivistyneistön seurakulttuuriin. uppslagsverket.fi+1
Mitä seura käytännössä teki?
Kirjallisuus, historia ja suomen kieli
Aurora pyrki tutkimaan ja tekemään tunnetuksi Suomen historiaa, maantiedettä, kansanperinnettä ja kieltä.
Tämä oli aikanaan huomattavaa, sillä Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa eikä erillinen kansallisvaltio. Seuran suomalais-isänmaallisuus tarkoitti ennen kaikkea Suomen tarkastelemista omana kulttuurisena ja historiallisena kokonaisuutenaan.
Suomen ensimmäinen sanomalehti
Seuran näkyvin saavutus oli vuonna 1771 perustettu Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, myöhemmin tunnettu nimellä Åbo Tidningar.
Ensimmäinen numero ilmestyi 15. tammikuuta 1771. Henrik Gabriel Porthan toimi lehden keskeisenä toimittajana.
Lehdessä käsiteltiin muun muassa historiaa, maantiedettä, kirjallisuutta, Turun Akatemian toimintaa ja kotimaisia yhteiskunnallisia asioita. Lehti ilmestyi vuosina 1771–1778 ja myöhemmin uudelleen 1782–1785. Libuniturku+1
Musiikki ja konsertit
Auroralla oli myös musiikkia harrastavien jäsenten muodostama orkesteri.
Se järjesti vuonna 1773 Turussa Suomen ensimmäisen julkisen orkesterikonsertin kauppias Baërin talossa. Toinen julkinen konsertti pidettiin vuonna 1774, ja jäsenille järjestettiin musiikkiesityksiä kokousten yhteydessä.
Auroran musiikkitoiminta oli tärkeä edeltäjä vuonna 1790 perustetulle Turun Soitannolliselle Seuralle, josta nykyinen Turun filharmoninen orkesteri juontaa historiansa. Musiikin historiaa+1
Keskeiset henkilöt
| Henkilö | Merkitys |
|---|---|
| Henrik Gabriel Porthan | Perustajajäsen, sihteeri, historioitsija ja seuran keskeinen vaikuttaja |
| Carl Fredrik Fredenheim | Perustamisen aloitteentekijöitä, myöhemmin merkittävä ruotsalainen kulttuurivirkamies |
| Pehr Juslén | Perustajapiirin jäsen, arkistotyön ja oikeushallinnon tuntija |
| Johan Henrik Kellgren | Kirjailija ja runoilija, myöhemmin Ruotsin akatemian merkittävä vaikuttaja |
| Johan Lilius | Seuran varhaisia aktiivijäseniä |
Auroran jäsenverkosto ulottui Turusta Tukholmaan ja yhdisti akateemista tutkimusta, hallintoa ja kulttuurielämää. uppslagsverket.fi+2
Missä Aurora kokoontui?
Aurora vuokrasi tiloja kauppias Baërin talosta Aurajoen rannalta, nykyisen Vähätorin läheisyydestä.
Rakennus tuhoutui Turun palossa vuonna 1827, mutta sen perustuksia löydettiin arkeologisissa kaivauksissa vuonna 2009.
